Jalostuspäivät 2019

Hippoksen Jalostuspäivät 2019 Lahdessa

 

Torstai 21.3.2019

Osa1 (aloitus kohdasta 25:40)

  • Paikallisen hevosjalostusliiton tervehdys, Etelä-Suomen hevosjalostusliiton puheenjohtaja Antti Karhila (15 min)
  • Rakastaja Ranskasta? Paneelikeskustelu ranskalaisesta raviurheilusta ja menestyvien ravihevosten suvuista – mitä voimme oppia Ranskalta? (1,15 tuntia)
  • Puhumassa asiantuntijat Satu Liitiäinen, Rainer Björkroth, Risto Olamo, Antti Ojanperä, Anne Luttinen

 

Osa 2 (aloitus kohdasta 18:00)

Juoksijoiden kotimainen isäorikatsaus ja katsaus paikalla oleviin siitosoriisiin (1,5 tuntia)

  • Kotimainen isäorikatsaus – millaisia oriita suosimme? jalostusinformaatikko Susanna Back
  • Katsaus paikalla oleviin siitosoriisiin ja niiden jälkeläisiin – analysoimassa asiantuntijat Antti Karhila, Riikka Takaneva, Riku Niittynen

 

Perjantai 22.3.2019 (aloitus kohdasta 23 min)

  • Päivän avaus – katsaus kasvatuksen tilanteeseen, jalostusjohtaja Minna Mäenpää (15 min)
  • Raviurheilun ja hevoskasvatuksen tulevaisuustyö – kotimaisen kasvatuksen askeleet tulevaisuuteen, Kasvatuksen tulevaisuustyöryhmän johdolla
    keskustelua kotimaisen kasvatuksen tulevaisuuden menestystekijöistä (1,15 tuntia)

    • Työryhmän edustajista ovat paikalla Marjo Kaipainen, Martti Ala-Seppälä, Aune Huttunen ja Markku Punkari.
    • Keskustelun avaa Suomen Hippoksen hallituksen puheenjohtaja Juha Rehula.
  • Tamma tiineeksi – keskeisimmät tekijät hoidon, kilpailuttamisen ja oriaseman näkökulmasta, eläinlääkäri Merja-Liisa Toivonen (2 tuntia)

Omistajuus ja hevoskasvatuksen uudet toimintamallit, kimpat sekä verkostot

Mitja Nummenmaa -Kauppakirjat, sopimukset ja yhteisomistajuus – mitä näistä on hyvä tietää

Poimintoja

  • Sopimuksen tekeminen on tärkeää ja sopimukset tulisi tehdä kirjallisina, jotta sopijaosapuolet tietävät varmasti mistä ja mitä sovitaan. Lisäksi kirjallisen sopimuksen sisältö on helppo tarkistaa esimerkiksi riitatilanteissa.
  •  Ostaessa/myydessä/vuokratessa hevosta on tärkeää kertoa mihin käyttötarkoitukseen hevonen halutaan/soveltuu.
  •  Hevosen käyttötarkoitus ja tiedossa olevat viat, vammat, sairaudet ym. tulisi kirjata kauppakirjaan tai vuokraus-/leasingsopimukseen. Avoimuudella voidaan mahdollisesti ehkäistä riitatilanteita ja välttää epäselvyyksiä.
  •  Hevoskimpoissa on tärkeää, että sopimuskohtia pohditaan laajasti ja sopimus laaditaan tapauskohtaisesti. Sopimuksessa säädetään esimerkiksi osuudesta luopumisesta.

Materiaalit:

SHKL:n toiminnan esittely – Mitja Nummenmaa

SHKL:n esimerkkisopimukset

Hevosen vuokraus

Kauppakirja

Ravihevosen kilpailuoikeuden vuokraus

Siitostammaleasing

Valmennussopimus

Yhteisomistus

 

Paneelikeskustelu

Paneelissa keskustelemassa Piia Solajärvi, Pauliina Raento, Minni Majoniemi, Marjo Kaipainen sekä Mitja Nummenmaa. Paneelinvetäjänä Jenni Timlin, jonka johdolla panelistit pohtivat mm. seuraavia kysymyksiä:

  • Mikä on kasvatuksen nykytila ja tulevaisuus, panelistien oman toimenkuvan kautta ajateltuna?
  •  Mitä on kaupallinen kasvatus?
  •  Kuinka suuri merkitys kuvilla, videoilla ja nettisivuilla on markkinoinnin ja varsan kaupallisuuden kannalta?
  •  Minkälaista pohjatyötä ostaja voi tehdä huutokauppaan valmistautuessaan?
  • Mistä saadaan uusia hevosenomistajia ja kasvattajia, jotta saadaan kasvatusluvut nousemaan ja kilpailutoiminta vilkastumaan?

 

Pauliina Raento -Hevoskasvatuksen tulevaisuus: toimintamalleja, mahdollisuuksia & haasteita

Videolla Pauliina Raento kertoo Mestarikasvattajat-, Ypäjä Onerva -kasvatus & koulutus- sekä HIFK:n raviliigakimpoista.

Hevoskasvatuksen tulevaisuuden toimintamallit -Pauliina Raento

Mestarikasvattajat 1 – artikkeli – Pauliina Raento

Mestarikasvattajat 2 – artikkeli – Pauliina Raento

Mestarikasvattajat loppuraportti – Pauliina Raento

 

Katri Korpi – Harjun oppimiskeskuksen esittely

Varsojen ja nuorten hevosten terveydenhoito

Koulutuspäivä järjestettiin Hämeen ammattikorkeakoulun tiloissa Mustialassa 5.10.2018. ELT Seppo Hyyppä kertoi varsojen ja nuorten hevosten terveydenhoidosta mm. seuraavaa:

  • Terveen vastasyntyneen varsan merkkejä:
    • Lämpö 37,8-38,6 astetta, korvat ja jalat lämpimät.
    • Syke aluksi 120-150 lyöntiä/min. Laskee ensimmäisen viikon aikana 60-80 lyöntiin/min.
    • Hengitystiheys aluksi 40-60x/min. Laskee ensimmäisen viikon aikana 20-40 kertaan/min.
    • Varsa nukkuu 30-50% ajasta ja on herättyään nälkäinen.
    • Varsa imee n. 15-60 minuutin välein, n. 3 min kerrallaan.
    • Varsat sairastuvat herkemmin, kuin aikuiset ja voivat mennä nopeasti huonoon kuntoon. Jos epäilet, että kaikki ei ole kunnossa, älä odota. Ota heti yhteys eläinlääkäriin.
  •  Varsan ulkoilu:
    • Aloitetaan vähitellen, 1-2 tuntia kerrallaan. 2-3 vk:n ikäisen varsan voi laittaa laitumelle kokonaan. Ulkoilussa huomioitava sääolosuhteet.
    • Varsan tulisi saada mahdollisimman paljon ja tasaisesti liikuntaa.
    • Kolme ensimmäistä vuotta ovat tärkeimmät luiden vahvistumisen ja jänteiden kestävyyden kannalta.
    • Ryhmässä ulkoillessa varsat sosiaalistuvat.
  • Varsan ruokinta:
    • Varsalle tulee ensimmäiset hampaat viimeistään kahden viikon ikäisenä.
    • Varsa alkaa syödä ruohoa n. 10 vrk:n ikäisenä.
    • Väkirehuun totuttaminen tulisi aloittaa kahden kk:n ikäisenä.
    • Varsan ruokinnassa tulee huomioida erityisesti kivennäisen ja D-vitamiinin saanti.
  • Varsan lääkintä:
    • 0-3 vuotiaat varsat ovat herkkiä sisäloisten vaikutuksille.
    • Ensimmäinen madotus viimeistään kahden kuukauden iässä. Sen jälkeen kahden kuukauden välein ensimmäisen elinvuoden aikana.
    • Ensimmäiset rokotukset 5-6 kuukauden iässä jäykkäkouristusta ja hevosinfluenssaa vastaan.
  • Varsan kavioiden hoito:
    • Varsan kavio kasvaa n. 1,5cm kuukaudessa.
    • Ensimmäinen kavioiden vuolu tulisi tehdä n. kuukauden iässä, jollei ongelmien vuoksi tarvitse hoitaa kavioita jo aiemmin. Jatkossa kavioiden hoito yhden kuukauden välein.
    • Kaviot ja jalka-asennot tulisi tarkastaa kovalla pohjalla seisten sekä liikkuen.
    • Hoitamattomat kaviot voivat heikentää jalka-asentoja. Kavionhoidossa ei pidä säästää.

Tästä luennosta ei ole tarjolla tallennetta.

 

Kestävä ja ympäristövastuullinen hevoskasvatus

Markku Saastamoinen – kestävä ja ympäristövastuullinen hevoskasvatus

Poimintoja

  • Vastuullisuus on osa yrityksen liiketoimintaosaamista sekä toimimista eettisesti ja kestävällä tavalla.
  •  Talliolosuhteissakin tulee välttää turhaa kulutusta ja huomioida jätteiden lajittelu, kierrätys ja uusiokäyttö.
  •  Hankinnoissa huomioitavia asioita ovat:
    •  materiaalien kestävyys ja uusiutuvuus, esim. nahka- vai nailonriimu, fleece- vai villaloimi.
    •  pakkausmateriaalien tarve ja uusiokäyttö, esim. kuivike muovipakkauksissa vai irtotavarana.
    •  hankintamäärät, esim. rehut säkki kerrallaan vai lavallinen vaikka yhteishankintana, jolloin kuljetusten ympäristövaikutukset ovat pienemmät.
  •  Jalostukseen tulisi käyttää vain terveitä eläimiä, eikä perinnöllisiä sairauksia pidä puolustella lääketieteellisten toimenpiteiden helppoudella.

Markku Saastamoinen – hevoskasvatuksen ympäristövastuu ja kestävyys

 

Suomenhevosen monimuotoisuus

Hilja Solala, LUKE -Tuokiokuvia suomenhevosen historiasta

Solala käy videolla läpi suomenhevosen historiaa ja työtehtäviä isoäitinsä tarinoiden ja valokuvien kautta.

 

Susanna Back, Suomen Hippos ry -Sukusiitos

Poimintoja

  •  Sukusiitoksella tarkoitetaan toisilleen sukua olevien yksilöiden paritusta keskenään
    •  Mitä enemmän samoja hevosia löytyy isän ja emän suvuista, sitä suurempi on jälkeläisen sukusiitosaste (eli sukusiitosprosentti).
    •  Linjajalostus on sukusiitosta
  •  Suomenhevosilla, kuten muillakin suljetuilla roduilla sukusiitoksen haitallisena rajana pidetään serkusparitusta, jolloin jälkeläisen sukusiitosprosentti on 6,25%.
  •  Sukusiitos on haitallista mm. siksi, että samat geenit alkavat yleistyä ja vaihtelu yksilöiden ominaisuuksissa alkaa vähenemään ja lisääntymis- ja elinvoimaominaisuudet voivat heiketä.
  •  Riittävän geneettisen vaihtelun turvaaminen rodussa on tärkeää, eli jalostuskäytössä tulisi olla mahdollisimman paljon oreja, jotka eivät ole sukua keskenään.

Susanna Back – sukusiitos

 

Leena Kalalahti, Valmennuskeskus Loimihaka -Suomenhevonen kuntouttajana

Videolla Kalalahti kertoo valmennuskeskus Loimihaasta ja kokemuksistaan suomenhevosen käytöstä mm. hevosavusteisessa toiminnassa.

 

Marissa Henttinen, Luopioisten Ratsastuskeskus Oy -Ratsastuskouluhevosesta sotaratsuksi

Videolla Henttinen kertoo Luopioisten ratsastuskeskuksesta ja esittelee suomenhevosen käyttöä perinneratsastuksessa.

 

Suomenhevonen nyky-yhteiskunnassa, Pauliina Raento, Tampereen yliopisto

Raento pohtii videolla mm. suomenhevosen imagoa ja monikäyttöisyyttä sekä sitä, mitkä tekijät vaikuttavat suomenhevosen asemaan nyky-yhteiskunnassa.

Pauliina Raento – suomenhevonen nyky-yhteiskunnassa

 

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Kuntoutus-lehti: Hippoliksen terapiapalveluntuottajakyselyn tulokset

Yhteiskuntapolitiikka: Eläinten (erityisesti hevosen) kaupungistuminen

Natalie Kochin sporttikirja: Geopolitiikan, uuden kulutusyhteiskunnan ja hevosen suhde identiteettiin, samoin engelskaksi

Geopolitics of the horse in Finland, Pauliina Raento

Tieteessä tapahtuu: arvostelu Suomenhevonen -kirjasta, Pauliina Raento

Loimaanlehti 25.9.2018

 

Pikkuvarsan terveydenhoito ja ruokinta

Merja-Liisa ”Meikku” Toivonen – Pikkuvarsan terveydenhoito

Poimintoja

  •  Opettele, miltä jälkeisten tulisi ehjänä ja kokonaisina näyttää (F –kirjaimen muoto). Tutki jälkeiset ja kuvaa ne, jälkeisten kunto on eläinlääkärille tärkeä tieto pikkuvarsan ollessa jostain syystä kipeä.
    •  Muista käyttää suojakäsineitä, koska jälkeisissä voi olla taudinaiheuttajia.
  •  Normaali, terve varsa ei torku pystyasennossa eikä makaa selällään. Varsa nukkuu kyljellään maaten.
  •  Merkittävin varsojen kuolinsyy on sepsis (yleistulehdus), jonka yleisin aiheuttaja on vasta-aineiden puutos.
    • Varmista varsan ternimaidon ja vasta-aineiden saanti.
  •  Varsa ei ole pieni hevonen. Tämä tulee muistaa lääkkeiden annostelussa sekä siinä, että sairauden oireet etenevät nopeasti. Toimi heti, jos epäilet varsan olevan sairas, älä nuku yön yli.

Marja-Liisa Toivonen – pikkuvarsan terveydenhoito

 

Heli Lepo -Suomen Hevosenomistajien Keskusliiton keinoemovälitys

Poimintoja

  • Keinoemovälitys, Heli Lepo p. 050 309 7555
  •  Maidon saannin lisäksi varsan henkisen ja fyysisen kehityksen kannalta on tärkeää, että se saa kasvaa emän seurassa. Tästä syystä aina kannattaa yrittää saada orpovarsalle keinoemä.
  •  Varsomattoman tamman maidontuotanto voidaan saada käyntiin hormonihoidon avulla.
  •  Keinoja ja ohjeita tamman ja varsan yhdistämiseen:
    •  Tammaan ja varsaan tartutetaan sama haju.
    •  Toimitaan rauhallisesti ja päättäväisesti.
    •  Yhdistetään tamma ja varsa turvallisissa olosuhteissa ja autetaan tammaa ymmärtämään mitä siltä halutaan. Tamma voidaan laittaa ns. pakkopilttuuseen, jossa on varsalle imemisen mahdollistava aukko.
    •  Muista, että tamman ja varsan yhdistäminen vaatii riittävästi aikaa ja pitkäjänteisyyttä. Jos ensimmäisen tamman kanssa ei onnistu, kokeile seuraavaa.
    •  Yhdistäminen onnistuu yleensä parhaiten, kun tamma viedään varsan luo.
  •  Tee kirjallinen sopimus tamman lainaamisesta, jossa mm. hoidosta ja palauttamisesta on sovittu yksityiskohtaisesti. Valmis sopimuspohja tilattavissa SHKL:n nettisivulta (jäsenille ilmainen, muille maksusta).

Heli Lepo – keinoemovälitys

 

Ratsukasvatuksen erikoispäivä – kotimaisen ratsukasvatuksen menestystekijät

Ensimmäiset noin 25 minuuttia keskustelua käydään englanniksi, tämän jälkeen keskustelu jatkuu suomeksi.

Ratsukasvatuksen erikoispäivä – kotimaisen ratsukasvatuksen menestystekijät

Poimintoja

  •  Orivalinnalla voidaan joko kehittää tamman heikkoja ominaisuuksia tai vahvistaa tamman hyviä ominaisuuksia.
  •  Mikäli mahdollista, olisi hyvä päästä näkemään ori omin silmin. Pelkkien kuvien tai videoiden perusteella ei välttämättä saa todellista kuvaa hevosesta.
  •  Varsa on aina sukunsa summa.

 

Hevosen rakenne – arvostelu ja vaikutus terveyteen – FORSSA

Jenni Timlin – Hevosen rakenne – arvostelu ja vaikutus terveyteen

 

Poimintoja

  • Rakennearvostelussa huomioidaan seuraavat arvostelukokonaisuudet: tyyppi, runko, jalat, kaviot ja liikkeet.
  •  Suomenhevoset arvostellaan jalostussuunnan mukaan, joita ovat pienhevos-, ratsu-, ravi- ja työhevossuunta.
  •  Arvostelun kirjallista lausuntoa on helpompi tulkita oikein, kun tuntee termit ja käsitteet.

 

Hevosen biomekaniikka

Huippuasiantuntija, fysioterapeutti, tutkija Heli Hyytiäisen luento hevosen biomekaniikasta.

Hevosen biomekaniika: perusteet, sekä selän ja alaraajan biomekaniikasta. Tarkoituksena on käydä läpi liikkumisen perus periaatteita ja lainalaisuuksia, sekä pohtia selityksiä mm. ontumille, ja sille, miksi ontuma näyttää siltä kuin näyttä.

Lisäksi edetään näistä vielä tarkemmin katsaukseen sekä alaraajan että selän biomekaniikkasta. Tilaisuudessa käsitellään asioita niin ratsun kuin ravihevosenkin kannalta.

Tähän tilaisuuteen emme tarjoa etäosallistumismahdollisuutta, eikä siitä ole mahdollista saada luentotallennetta – mutta paikan päälle mahtuu varmasti mukaan!